Mä näen ihan punaista?

kun joku sanoo mulle, ettei jokin asia ole mahdollista. Vielä enemmän näen punaista kun jollekin asiakkaalleni on sanottu, etteivät he voi enää kehittyä, koska ovat liian vanhoja.

IKÄ

On tietenkin totta, että ikä tuo omat rajotteensa. Lihasmassa ei kasva enää samalla tavalla tai se vähenee. Ehkä nelikymppisestä ei enää tule Olympia -voittajaa, mutta senioreiden MM:iin voi helposti vielä osallistua, jos oma laji löytyy ja treeni-intoa riittää. Ehkä iho ei enää viisikymmpisellä näytä samalta kuin kaksikymppisellä, mutta kroppa voi silti näyttää hyvältä. Kaikkihan on omasta halusta kiinni. Eräs asiakkaani hävisi itseään 50 vuotta vanhemmalle satasen juoksun! Kuka vaan voi olla hyvässä kunnossa vielä 70 – 80 vuotiaana. Pitää sitä vain itse haluta. Jopa kahdeksankymppisillä on havaittu merkittäviä muutoksia lihaksistossa, kun on aloitettu salitreeni. On päästy eroon rollaattoreista ja pyörätuoleista. Jos kasikymppinen voi olla hyvässä kunnossa, niin mikä estää kolme- tai nelikymppistä? EI MIKÄÄN! Eri asia on jaksaako, viitsiikö tai huvittaako.

Vammat

Ovat mielestäni vain hidaste. Jos pyörätuolipotilas voi treenata tosissaan, voi kuka tahansa muukin. Monella on selkä- ja polvikipuja. Mutta onko niiden hoito ollut systemaattista? Onko etsitty parhaat kiropraktikot, hierojat, osteopaatit, fysiatrit tai ortopedit? Onko oikeasti tehty ne fysioterapeutin harjoitteet JOKA PÄIVÄ?  Onko laihdutettu se ylimääräinen niveliä rasittava paino pois? Usein vammojen kanssa unohdetaan se, että kuntoutus voi kestää pahimmillaan vuosia ja sen eteen on tehtävä töitä. Joskus myös ajatellaan, että vain treeni riittää kuntoutukseen. Voi olla tarvetta oman työ- ja koko elämän ergonomian kanssa. Istuminen ei tee hyvää ja vielä vähemmän tekee hyvää huonossa asennossa istuminen. Ryhti on tärkeä asia niin keholle kuin mielellekin. Myös juoksu- tai jokin muu treenitekniikka saattaa olla se mikä jumittaa koko kropan.

RAHA

Raha ei ole este. Kuntoilla voi ihan missä vaan. Leikkipuistot on täynnä telineitä missä voi roikkua ja rääkätä kroppaansa ihan miten päin vaan. Ja trust me, näitä löytyy jokaisesta kylästä. Jos ei löydy, niin omalla kehonpainolla voi sitten tehdä kunnon kiertoharjoittelun. Tai kotona voi tanssia musiikin tahdissa ja opetella itse oman tekniikkansa. Rahan puute vaatii mielikuvitusta. Se ei ole este yhtään millekään. Sitä paitsi allekirjoittanut on tehnyt yliopistoaikanaan tutkielman terveellisen ruoan hinnasta… no ei se ihan kovin paljoa kalliimmaksi tule kuin jatkuva einesruokailu. Terveellinen ruoka maksaa vasta sitten, kun se on todella lihapainoitteista tai siihen kuuluu paljon luontaistuotteita, super foodeja tai muita funktionaalisia elintarvikkeita. Juurekset ovat melko halpoja ympäri vuoden. Juuri nyt mustikat on ihan ilmaisia, niin kuin kaikki muutkin luonnon antimet. Vaaditaan vain aikaa niiden keräämiseen. Kausiluontoisella syömisellä voidaan myös rajata syömiskuluja kummasti ja alennuksien perässä voi saada ruokakuluja 30 % alemmaksi.

OMA TAHTO JA MOTIVAATIO

Nyt ei ole kyse siitä, että onko itsekuria. Sitäkin tarvitaan, mutta mikään ei voita sitä hullua draivia, mikä on niillä ihmisillä, jotka vain tietävät olevansa voittajia. Jokainen huippu-urheilija on sillä tavalla hullu, että he kuvittelevat aina onnistuvansa. Mikään este ei ole silloin liian suuri. Tekemistä jatketaan, vaikka kaikki menisi päin honkia. Pitää haluta onnistumista, että voi tehdä virheitä roppakaupalla. Pitää haluta sitä upeaa kroppaa enemmän kuin suklaalevyä. Pitää haluta mennä lenkille aamulla kuudelta, kun muuten ei ehdi. Tulikohan tämä nyt selväksi? Varmuuden vuoksi vielä kerran, jos jotain oikein haluaa, sen eteen on valmis tekemään uhrauksia ja töitä. Vaikeinta on myöntää itselleen peilin edessä, että enhän mä oikeasti tehnyt kaikkea sitä mitä olisin voinut tehdä päästäkseni sinne missä olisin halunnut olla nyt.

Asiantuntijat ja ammattilaiset

Meidän tehtävänä ei ole kertoa ihmisille heidän rajojaan. Jokainen löytää ne kyllä itsekin. Kuinka kukaan voi olla sata prosenttisen varma ettei jotain asiaa voi tehdä? Joskus ajateltiin, ettei 100 metriä voi juosta alle 10 sekunnin. Se oli mahdotonta. Jos keskiajalla ihmisille olisi kerrottu lentokoneista ja tietokoneista, olisi se ylittänyt heidän käsityskykynsä aivan totaalisesti. Mistä me tiedämme mikä on oikeasti mahdotonta tai mahdollista? Meidän tulee kannustaa ja motivoida. Antaa ajatuksia ja uusia tekniikoita. Pitää pysyä ajan hermolla ja kehittyä itsekin. Suurimmat rajat ovat aina meidän omien korvien välissä niin minulla kuin sinullakin.

Jokohan mun punaisen näkeminen alkaa helpottamaan? Ei ehkä, mutta mä en mahda mulle mitään. Mua vaan ärsyttää kaikki toiminta joka lannistaa ihmisiä. Mulla saa antaa piiskaa, jos teen sitä itse. Muistakaa myös, että usein lannistavat sanat johtuvat kateudesta. Jos näin on, niin muistakaa, että kateus pitää ansaita sääliä saa ihan muutenkin vaan. Meillä täällä Suomessa asiat on vielä sen verran hyvin, että kaikilla on jonkinlainen mahdollisuus parantaa omia olojaan. Se voi tuntua mahdottomalta, mutta se ei sitä ole. Pitää olla vaan sitä kuuluisaa SISUA. Jotkut joutuvat tekemään enemmän töitä kuin toiset. Kaikilla on kuitenkin mahdollisuus. Hyödyntäkää se!

Anu

PS: Jos tämän lukeminen ärsytti, niin hyvä niin. Kannattaa sitten miettiä mikä siinä niin ärsytti ja toimia sen mukaisesti.