Osaan, pystyn ja olen tosi fiksu!

Mietitkö koskaan miksi olet sellainen kuin olet? Onko kaikki vain kohtalon tai sattuman summaa? Voi vitsi kun olisin erilainen kuin olen. Sinä voit olla erilainen. Sinä voit muuttaa itseäsi. Ja sinä voit alkaa ymmärtämään miksi olet sellainen kuin olet.

Osa meidän persoonastamme määräytyy geenien perusteella ja erilaisia alttiuksia tulla joksikin löytyy monenlaisia. Ympäristö ja kokemuksemme vaikuttavat näihin alttiuksiin myönteisesti tai haitallisesti. Me emme kuitenkaan täysin ole geeniemme, biologiamme ja ympäristömme orjia. Eikä nyt ole kyse tahdonvoimasta.

Muutos alkaa jokapäiväsistä valinnoistamme ja sisäisestä puheestamme. Kuinka moni lähes huomaamatta sanoo itselleen olevansa tyhmä? Entä jos ensimmäiset sanat ovat aina en pysty? Tai en osaa? Auttavatko nämä puheet sinua eteenpäin vai tuleeko niistä ehkä riittämötän ja huono olo.

Voimme aloittaa muutoksen pelkästään siitä, että otamme vaikka yhden hokeman mitä sanomme itsellemme ja muutamme sen myönteiseen muotoon. Olen fiksu. Minä pystyn. Minä osaan. Tässä jo kolme! Tällä tavalla pääsemme kokeilemaan muuttuuko  mikään. Muuttuvatko omat ajatukseni siitä mitä olen tekemässä? Muuttuvat omat ajatukseni siitä mitä tai millainen itse olen? Miltä minusta tuntuu kun minä pystyn?

Itselläni on ollut jo vuosia seinällä tai useammallakin lause: I can do it and it will be easy eli minä pystyn siihen ja se on helppoa. Se on kantanut minua eteenpäin monessa kohdassa. Kerrankin olin buukannut perjantaini ihan täyteen asiakkaita. Siis liian monta suoraan sanottuna. Olin ajatellut, että kuumimpana flunssakautena edes joku peruu… No ei perunut. Sen sijaan, että olisin uskonut omiin kykyihini, aloin jo torstaina kauhuissani ajatella, että ihan kauhea päivä huomenna. Miten siitä oikein selviän. Nukuin yön huonosti ja aamulla olin jo valmiiksi väsynyt. Silloin mennessäni aamupalalle näin tuon lauseen keittiönkaapin ovessa. Pysähdyin tykkänään.

Luin lapun useampaan otteeseen ja kumma kyllä oloni helpottui. Katsoin kalenteriani uudelleen. Kaikki asiakkaat olivat mukavia (asiakkaathan ovat aina mukavia =)), olin jättänyt tarpeeksi aikaa tauoille ja siirtymisille. Miksi siis stressata? Päivä meni loppujen lopuksi tosi hyvin. En kokenut kiireen tunnetta, kun keskityin jokaiseen asiakkaasen kerrallaan. Lopuksi olin väsynyt se myönnettäköön, mutta onnellinen, sillä asiakkailta myös aina saa jotain ohjauksen aikana.

Toinen esimerkki on se, kun joskus luin paljon henkisiä tekstejä, niin eräällä Zen-sivustolla pyydettiin tekemään harjoitus, jossa 21:den päivän aikana hokisi itselleen, että food is fuel eli ruoka on polttoainetta. Hoin tätä itselleni kaksi kuukautta ja arvatkaa mitä. Suhteeni ruokaan muuttui. Se ei ollut enää niin tärkeä nautintoaine.

Vaimme siis muuttaa itseämme ja toimintaamme muuttamalla omia ajatuksiamme. Suosittelen aloittamaan siitä, että on tietoinen siitä virrasta mitä pään sisällä päivittäin kulkee. Kun on tietoinen, voi ajatuksia myös säätää. Aluksi voisi muuntaa ajatuksiaan myönteisempään suuntaan. Voi myös poimia jonkun haitallisen toimimattoman ajatuksen ja muuntaa siitä omanlaisensa myönteisen version. Ja aina kun tuo haitallinen ajatus nousee pintaan, niin muuntaa sen mielessään kolme kertaa täksi uudeksi ajatukseksi.

Hidastako? Joskus ja joskus asiat muuttuvat heti. Joskus voi myös pyytää valmentajan apua tähän, koska joskus on helpompaa kun joku muu uskoo sinuun ensin. Valmennuksissa olen huomannut, että ihmiset eivät oikeasti tiedä rajojaan. Aina voi ohjattavasta puristaa vielä vähän enemmän. Toki täytyy tietää, mitä pyytää, ettei luo negatiivisia kokemuksia. Tästä esimerkkinä esim eräs tyttö, jolle joskus pidin ratsastustunteja. Hän pelkäsi korkeita esteitä, mutta halusi kuitenkin hypätä niitä. 80 sentin esteiden kohdalla pelot yleensä alkoivat nousta pintaan. Kerran vain sitten tein esteitä ja pyysin häntä hyppäämään ne. En kertonut etukäteen niiden olevan reilun metrin korkeita. Pyysin vain hyppäämään ja sanoin, että te kyllä pystytte siihen. Ja tiedättekö mitä, ratsukko pystyi siihen. On tärkeää että itse uskoo itseensä ja melkein yhtä tärkeää on, että  joku muukin uskoo sinuun.

Minä pystyn, minä osaan ja olen fiksu! Näihin sanoihin on hyvä lopettaa. Jos olet valmennuksen tarpeessa, ota yhteyttä tai tutusta vaikka Mielen työkirjaan, jonka olen kirjoittanut yhteistyössä Päivi Saarijärven kanssa.

Anu