Avainsana-arkisto: paha olo

Hyvinkäältä kuuluu kummia?

Lauantaisen ammuskelun jälkeen ajattelin, että olisi aihetta kirjoittaa pahasta olosta. Olen Jokelasta kotoisin, joten Jokelan koulusurmat koskettivat minua. Nyt asun Hyvinkäällä ja taas paukkuu. Tällä kertaa ei ollut tuttuja mukana, mutta poliisien suuri paikalla olo ja yleinen ihmetys siitä, miten tälläistä voi sattua, tuntuu silti.

Mikä saa ihmiset toimimaan tuolla tavalla? Siihen on varmasti niin monisyisiä vastauksia, että vain itse se ihminen, joka teon on tehnyt, tietää ne ja joskus ei hänkään. Sen sijaan, että jäisimme vatvomaan tätä tapausta liiaksi, minusta olisi hyvä nyt katsoa ympärilleen. (Kaikki kunnia ja oikeus tietenkin uhrien läheisille.) Mutta miten minä kohtelen itseäni ja muita ihmisiä? Miten minun lähiympäristöni voi? Olenko käynyt tapaamassa yksinäistä mummiani viime aikoina? Niin, en minäkään käy mummillani tarpeeksi usein. Tai mitä minulle pitäisi tapahtua, että menisin tappamaan toisen ihmisen? Minä en ainakaan osaa tuohon vastata. Valitettavasti sen aasin selän katkaisee usein joku ihan naurettavan pieni asia. Mutta liika on liikaa.

Ketään ei voi toisen ‘hulluudesta’ syyttää, mutta… Kun äiti voi hyvin, voivat lapset paremmin. Kun isä voi hyvin, voi äiti ja lapset paremmin. Kun koulussa kiusataan, se näkyy kotona asti. Jos ei ole ystäviä, jää koko elämän ulkopuolelle. Elämän ei tarvitse, eikä pidä olla helppoa ja kivaa koko ajan, mutta kaikilla pitää olla ihmisiä ympärillään, jotka välittävät heistä. Henkinen hyvinvointi on jokaiselle meistä tärkeää, koska silloin voimme pitää huolta myös muista. Silloin voimme välittää enemmän, kun se ei ole jaksamisesta kiinni.

Omassa työssäni kuulen ja näen paljon pahaa oloa milloin mistäkin syystä. Se ei ehkä ole mitään siihen verrattuna mitä tapahtuu sairaaloissa, suljettujen ovien takana, lastenkodeissa ja niin edespäin. Itse toivoisinkin, että saisin ihmiset ymmärtämään, että kun hoidetaan elämää paremmalle mallille niin painokin putoaa siinä sivussa. Kun tavoitellaan sitä hyvää oloa, laihduttamisen ei kuuluisi koskaan olla se päällimmäinen tavoite. Hyvä olo näkyy ja tuntuu myös muille. Yhden asiakkaani lapsi oli sanonut hänelle, että mene nyt vaan äiti sinne lenkille, kun olet ollut niin paljon paremmalla tuulella kotona sen jälkeen kun aloitit sen.

Minusta hyvinvointiyhteiskuntaa ei voida rakentaa valtion puolelta. Valtio voi tukea ja auttaa, mutta pahan olon poistaminen lähtee kyllä meistä jokaisesta ihan itsestämme. Kohdelkaamme itseämme hyvin ja toisiamme niin kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan.