Avainsana-arkisto: tietoinen syöminen

Ruoka on vain yksi osa – vai onko?

Ruoasta ja omasta ruokavaliosta on tullut identiteettikysymys. Joku syö raakaravintoa, toinen superfoodeja ja kolmas karppaa. Pääpointti on kuitenkin se, että syömäsi ruoka määrittää sen kenen kanssa hengaat ja olet samalla aaltopituudella. Milloin ruoasta tuli elämää määrittävä asia? Pitääkö sen olla sitä? Minun mielestäni ei.

On totta, että alkuihminen on käyttänyt lähes kaiken aikansa ruoan hankkimiseen samalla lailla kuin eläimet tekevät edelleen. Tällöin ruoan on täytynyt olla se elämää määrittävä tekijä. Nykyään elämme selvästi ihan samalla tavalla. Ravinto määrittää paljon asioita ja nykyihminen ajattelee keskimäärin enemmän ruokaa kuin seksiä (joka nyt kuitenkin on aika monella mielessä jatkuvasti). Ruoka on myös vapauttaja, stressinlievittäjä, masennuslääke, kannanotto ja syyllistäjä. Varmasti itsekin keksit lisää merkityksiä syömällesi ruoalle.

Miksi olemme antaneet ruoalle tämän vallan, kun hyvin ravittuina voisimme vaikka parantaa maailmaa ja keksiä uuden Nokian. Moni syyttää aivojamme ja tähän me kaikki ravitsemusvalmentajat innoissamme tarjoamme palveluitamme pelastamaan sinut ruoan pahalta voimalta. Aivojen kemialla onkin varmasti oma osuutensa asiaan, mutta tuleeko kukaan huomioineeksi, että niiden kemiaan vaikuttaa moni muukin asia kuin ravinto. Eikä kaikille ihan oikeasti sovi yksi ainoa ruokavalio. Esimerkiksi karppaamisesta on tehty jonkun verran tutkimusta ja on varovaisesti arvioitu, että se soveltuu loistavasti noin 30 % väestöstä. Ja jos läpileikkaamme maailmaa, me löydämme ihmisiä, jotka ovat terveitä ja hyvinvoivia kasvisruoalla, paleoruoalla, itämeren ruokavaliolla, välimeren ruokavaliolla jne. Yhteistä taitaa kaikille olla se, että ruokavaliossa on paljon hyviä rasvoja. Miksi siis kuvittelemme, että ruoka on ainoa onnelliseksi tekevä asia?

Hyvinvointiin ja painoon vaikuttavat ravinnon lisäksi ainakin uni, liikunta, stressi, oma asenne, sosiaaliset suhteet, ympäristö ja kasvatus. Näistä voin todeta, että ilman oikeaa asennetta ei ole hyvinvointia. Ja että, stressaantuneet vähän nukkuvat ihmiset ovat keskimäärin ylipainoisempia kuin muut. Hyvä esimerkki on se, että eräässä isossa firmassa tekemäni painonhallintaohjaus kokee aina pahimmat notkahduksensa kun tiedossa on jokin uusi julkaisu tai muuten vaan on stressiä osaston sisällä. Melkein jo tiedän, kun näen tuossa yrityksessä jonkun, jonka paino on pudonnut hienosti alusta asti ja sitten tyssää, ettei syy ole ruokavaliossa. Lähes aina on kyse liian kovasta työtahdista ja vähistä unista.

Ravinto ei siis ole THE THING, vaan vain yksi osa hyvinvointia. Laihtuminen ei automaattisesti tee ketään onnelliseksi, vaan sisäinen kasvu, jota toivottavasti tapahtuu samanaikaisesti.

 

Anu, joka taas näkee punaista!

114 Menetyksen makua

Automaattiohjaus ja tietoinen syöminen

Miten se voikin olla niin vaikeaa löytää sitä omaa TERVEELLISTÄ rytmiä? Moni on tässä tällä viikolla tuskaillut sen kanssa, että ekat kaksi viikkoa menee aina ihan helposti ja sitten sitä lipsutaan vanhoihin tapoihin. Yleisesti ottaen elämäntapojen muuttaminen on vaikeaa, koska suurin osa niistä on laitettu automaattiohjaukselle.

Automaattiohjaus

Meillä on elämää ylläpitäviä toimintoja, kuten syöminen, joiden tulee toimia silloinkin kun mikään muu ei toimi ja ilman tietoista ajattelua. Näitä hoitamaan on oma aivojen alue.  Sieltä määräytyy se mikä ärsyke aiheuttaa millaisen reaktion ja mitkä tavat tulevat milloinkin päälle. Me syömme fysiologiseen tarpeeseen eli nälkään, mutta myös psyykkiseen nälkään ja tavan vuoksi. Suurin osa näistä kolmesta syömisen laukaisevasta tekijästä ovat automaattiohjauksella. Kun syöminen on automaattiohjauksella tulee syötyä mitä sattuu ja milloin sattuu kuten ehkä silloin aina ennenkin.

Tietoinen syöminen

Tietoinen syöminen ei ole laihdutusmenetelmä, mutta se voi toimia myös sellaisena. Sen tarkoitus on herättää kuuntelemaan omaa kehoa ja sen viestejä sekä tunnistamaan nälän eri tyypit. Se voi olla myös avain helpompaan syömisen hallintaan. Kun tulet tietoiseksi siitä, mitä kehosi viestii, miltä musta nyt tuntuu ja mitä ympäristön ärsykkeet minulle tekevät, on helpompi päästä siihen tilanteeseen, että valitsee mitä tekee. Ja valitsemisestahan elämäntapamuutoksessa on kyse.  Tietoisessa syömisessä on laihdutuskuuriin se ero, että sen tarkoitus on vain tiedostaa. Se ei pakota valitsemaan tiettyä ruokaa vaan sen avulla tullaan vain tietoisiksi siitä mitä valitaan. Tietoinen syöminen voi siis auttaa oikean ruokavalion ylläpitoa.

Oikea ruokavalio

Kun tekee itselleen tai ostaa joltain muulta ruokavaliota, tulee huomioida muutama asia. Ensinnäkin pitää tietää, mitä haluaa. Itse teen lähinnä elämäntapamuutoksia myös ruokavalion suhteen, joten puhun nyt vain sellaisista ruokavalioista, joiden on tarkoitus kestää elämää. Jos haluaa hallita ruokavaliotaan pitkällä tähtäimellä, niin kannattaa miettiä ensin omat mieliruoat, inhokkiruoat, mistä on valmis luopumaan ja mistä ei. Pitää myös miettiä, mitkä ruoka-aineet tuntuvat omassa kehossa hyvältä ja mitkä eivät. Olennaista on myös se tykkääkö laittaa ruokaaja mitä sairauksia sinulla on. Kun nämä on selvillä voi alkaa koostaa ruokavaliota sillä tavalla, että ensin kirjaa syömisiään ylös ja sitten tekee uuden suunnitelman, joka on aluksi melko lähellä sitä vanhaa ruokavaliota. Täyskäännöksiä ei yleensä jakseta kauhean pitkään pitää yllä. Kaikista tärkein kysymys on kuitenkin se, voisinko kuvitella vielä viiden tai kymmenen vuoden päästä syöväni tällä tavalla?

Tekemistä ja tiedostamista

Kun sinulla oma räätälöity ruokavaliosi ja olet oppinut tiedostamaan omat reaktiosi eri tilanteissa, voit vain tehdä ja toteuttaa. Tiedostaminen auttaa sinua pysymään kiinni ruokavaliossasi ja hyvä ruokavalio takaa sen, että tekeminen ei ole liian vaikeaa tai kuluta liikaa aikaa muilta askareilta. Kun sitten teet tätä riittävän kauan, siitä alkaa muodostua uusi rutiini. Kun uusi rutiini on saatu isutettua,  kertoo seuraava elämäsi kriisitilanne, oletko saanut muutettua automaattisia ajatuksiasi syömisen suhteen.

Tsemppiä!

Anu

PS: Jos tarvitset apua oman ruokavaliosi suunnittelussa tai tietoisen syömisen alkuun panemisessa ota minuun yhteyttä: anu.kosonen@pirteeks.fi tai 0403639287.

Laiduntamista?

Lehmät laiduntaa…

Englannin kielessä käytetään lihavuusleikkauksissa käyneiden uudelleen lihoneiden potilaitten kohdalla termiä grazing mikä tarkoittaa laiduntamista suomeksi. Mielestäni tämä kertoo asian paremmin kuin napostelu. Pääsääntöisesti eläimet, joiden suolisto on suunniteltu sulattamaan suuria määriä selluloosaa ja muita sellaisia kuituja, joita me ihmiset emme pysty sulattamaan laiduntavat. Lehmät, hevoset, antiloopit jne laiduntavat. Niiden pitää kerätä tarpeeksi ruohoa päivän aikana tyydyttämään energian tarpeensa. Ne siis syövät lähes jatkuvasti ollessaan hereillä. Tarvitseeko ihmisen laiduntaa? Ei todellakaan. Meidän ruokavaliomme on paljon energiarikkaampi ja muutenkin suolistomme erilainen kuin edellä mainituilla nelijalkaisilla ystävillämme.

Laiduntaessa nälkä häviää ja himo pahenee

Kun ihminen laiduntaa, näläntunne katoaa. Sitä ei voi tulla, koska suussa on koko ajan jotain ja mahalaukku on puolillaan koko ajan. Myöskään kylläisyyshormonit eivät pääse toteuttamaan itseään samoista syistä. Kun laidunnetaan oikein sokeripitoisilla limuilla tai herkuilla heittelevät verensokerikin siihen malliin, että sokerihimo on pahimmillaan koko päivän.

Säännöllisyyttä laiduntamisen tilalle

Laiduntamisesta eroon pääseminen voi olla joskus työlästä, jos siitä on tehnyt itselleen tavan, jolla viihdyttää itseään tai millä hoitaa omia tunnekuohujaan. Helpointa on kun aloittaa kunnon aamupalalla ja miettii siitä sitten miten usein olisi minulle sopivaa syödä. Kokeilee kahden viikon ajan ja voilá himot ovat poissa ja normaali näläntunne on palannut. Ranskalaisilla tämä säännöllisyys on joskus viety äärimmilleen ja vasta nyt kun hampurilaiset ja muuta hapatteet ovat alkaneet vallata myös ranskalaista keittiötä, on lihavuudesta alkanut tulla samanlainen ongelma kuin muualla. Valitse siis sopiiko sinulle kolme ateriaa päivässä vai kuusi. Ja ala syömään vain niinä aikoina. Seuraa tuloksia ja koe positiivinen yllätys kun myös vireystasosi nousee säännöllisen syömisen myötä.

Tsemppi alkavaan viikkoon!

Päätös, tavoite, suunnitelma ja toteutus!

Halu

Se voi oikeasti olla helppoa. Pitää vain tietää mitä haluaa ja päättää tehdä se. Olen sata kertaa sanonut luennoillani, että jos oikeasti haluat saada sen unelmiesi vartalon sinä voit sen saada, mutta tähän asti et ole sitä todella halunnut. Tämä herättää aina närää. Mutta se on totta. Niin kuin sekin, että kaikilla on omat elämäntilanteensa ja ongelmansa kroppansa kanssa. Kun oikeasti haluaa jotain, sen saa. Jos joskus halusit perhettä tai opiskelupaikkaa tai työpaikkaa, teit kaikkesi saadaksesi sen vai mitä? Voi olla, että et pystynyt saamaan lapsia, mutta jos todella halusit niitä, adoptoit. Ymmärrättekö yskän? Ensin pitää siis haluta.

Päätös

Haluaminen yksinään ei riitä. Sen jälkeen pitää päättää toteuttavansa sen mitä haluaa. Nyt on se päivä eikä ensimaanantaina. Lykkääminen ei tule auttamaan ketään eikä viemään mitään eteenpäin.

Tavoite

Kun on päättänyt toteuttavansa haaveensa, niin sitten pitää asettaa tavoite. Sen pitää olla jokin konkreettinen asia. Kilomäärä, kilpailu, senttejä, päivämäärä… Mikä tahansa mikä sinua itseäsi motivoi ja minkä voi mitata jollain tapaa.

Suunnitelma

Kun tavoite on selvillä pitää tehdä hyvä suunnitelma. Suunnitelmaan kuuluu välitavoitteet ja konkreettiset asiat mitä aioit tehdä. Tavoitteesta riippuen se voi olla treenien aikataulutusta ja ohjelmointia, lääkärissä käyntiä, tukihenkilöiden tai valmentajien tapaamisia, ryhmäliikuntaa tai luentoja, ruokaohjelmien laatimista, motivaatiovalmennusta, tekemättömien tehtävien alta pois hoitamista, kalenterin siivousta eli siis mitä vaan mikä kuuluu siihen sinun projektiisi.

Hyvä suunnitelma myös kestää sen, että sitä noudatetaan 80 prosenttisesti. Suunnitelmaa voidaan myös joutua muuttamaan matkan varrella ja siihen pitää henkisesti varautua. Se kuitenkin takaa sen, että silloinkin kun motivaatio ei meinaa riittää, on siinä helppo pysyä kun se on tehty sinun itsesi näköiseksi.

Maalissa

Kun tavoite on saavutettu, ja trust me sinä kyllä pääset sinne, niin sitten pitää miettiä, että mitä minä nyt haluan ja aloittaa alusta. =)

Kiltit tytöt EI laihdu!

Kiltteys ei aina ole hyvästä

Voipi olla, että olen paasannut tästä asiasta jo aikaisemminkin. Ei nyt pysty muistamaan. Mutta tämä on ajankohtaista aina. Naiset ovat sitten vaan ihan liian kilttejä pitämään itsestään huolta. Joku muu menee aina vaan edelle. Kiltteydessä ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta silloin kun se vaikuttaa negatiivisesti naisen itsetuntoon, painoon, terveyteen, sairauksien hoitotasapainoon tai unen määrään, niin silloin kannattaisi vähän miettiä asioita uudestaan. Kannattaako tosiaan ajaa itsensä burn out – tilaan vain muiden vaatimusten takia? Terveyttä ei mikään korvaa ja se on liian suuri hinta maksettavaksi kiltteydestä.

Hoida itse itsesi ensin ennen kuin hoidat muita

Lentokoneessa sanotaan: Laita happinaamari ensin itsellesi ja auta sitten vasta muita. Gandhi on sanonut, että muutos alkaa aina ensin sinusta itsestäsi. Miten omasta terveydestä huolehtiminen muka eroaa näistä asioista? En usko, että tätä tarvitsee perustella sen enempää.

Kiltteydestä ei tarvitse luopua kokonaan

Kiltti tyttö tekee ilmaiseksi ylitöitä. Kiltti tyttö tekee sitä ruokaa mitä muu perhe syö. Kiltti tyttö ei lähde liikkumaan, koska se ei sovi perheen muihin aikatauluihin. Kiltti tyttö ei laihdu , koska ei viitsi pitää puoliaan esimerkiksi vieraillessaan ystävän luona vaan ottaa kohteliaisuuden takia vielä lisää kakkua.

Tiensä voi valita myös toisin. Voi huomioida muut kysymällä, milloin olisi hyvä aika muulle perheelle antaa aikaa äidille tai vaimolle. Voi tehdä suurimman osan viikkoa sellaista ruokaa mikä sopii itselle ja vaikka perjantaina tehdä koko perheen lempiruokaa. Tai muuttaa arkiruoka vain terveellisempään muotoon. Se joka laittaa ruokaa päättää kuitenkin siitä, mitä kotona syödään. Voi tehdä viikkosuunnitelma kalenteriin, jossa näkyy koko perheen menot ja ÄIDIN liikunnat myös. Voi mennä lenkille, kun lapset ovat uimakoulussa. Voi kertoa ystäville, että laihduttaa ja ettei halua syödä herkkuja. Pitää miettiä omat vaihtoehtonsa ja pitää niistä kiinni. Mielikuvitus on rajana siinä, miten voi itseään hoitaa kiireisissäkin tilanteissa.

Sitten on ne rajat. Missä menee sinun rajasi? Jos luovun tästä, niin minusta tuntuu tältä. Jos luovun vielä tuostakin onko se liikaa ja ajaa minut raivon partaalle. Mitkä ovat ne arvot, joita haluat seurata? Mikä prioriteetti arvoillasi on? Esimerkiksi lapsen sairastuminen ajaa ohitse zumbatunnista, mutta TV-ohjelma tai ystävän puhelinsoitto ei. Itseään pitää arvostaa riittävästi, jotta voi vaatia itselleen lisää aikaa ja tilaa. Kaikilla ihmisillä on parempi olla sellaisen ihmisen läheisyydessä, joka on pirteä ja hyvän tuulinen. Harvoin se kiltti tyttö sitä kuitenkaan on, koska on liian väsynyt välittääkseen asioista.

Minä tiedän parhaiten mikä tekee minut onnelliseksi

Ainainen muista huolehtiminen ja itsensä hylkääminen tuskin tekee ketään onnelliseksi. Jos haluat auttaa ja palvella muita, tee niin, mutta huolehdi itsestäsi ensin. Silloin pystyt huolehtimaan muistakin paremmin. Tee se kuitenkin niin, että se lähtee sinusta itsestäsi eikä ympäristön vaatimuksista. Sen pitää tehdä myös sinut onnelliseksi. Muista ettei kukaan muu osaa sinulle kertoa miten sinun tulisi elää kuin sinä itse. Sinä tiedät itse parhaiten mikä tekee sinut onnelliseksi. Uskalla tavoitella sitä!

Hallinta, hallinnassa, hallinnasta, hallintaan? =)

Hallinta, stressi, odotukset ja kehonkuuntelu

Tällä viikolla (ja kai aikaisemminkin) olen puhunut paljon hallinnasta, stressistä, odotuksista, kehonkuuntelusta ja oikein tekemisestä. Menee ravitsemuksen suhteen ehkä vähän off topikiksi, mutta koen silti, että tällä asialla on merkitystä kun puhutaan nimenomaan syömisen- tai painonhallinnasta. Ja haluan myös muistuttaa asiakkaitani siitä, mistä olemme juuri puhuneet ja ehkä herättää muissa lukijoissa jotain… edes ihan vähän jotain. =)

Hallinta

Mietin pitkään hallinta sanaa. Mitä se oikein tarkoittaa? http://suomisanakirja.fi/hallinta – sivustolta luin seuraavaa:

hallinta

  1. hallitseminen, hallitsemisvalta, valvonta, johto. esim. Maa joutui vihollisen hallintaan. Valtion hallinnassa oleva tuotantolaitos. Alistaa, ottaa, saada jokin hallintaansa. Oik. hallussapito, käyttö, hallussapito-, käyttöoikeus. esim.Oikeus hallintaan mutta ei omistukseen. Hallinnan luovutus.
  2. hallitseminen, hallitsemis-, käsittelykyky, kurissapito
  3. taito, osaaminen. esim. Lihasten hallinta. Hermojen hallinta. Ohjaaja menetti autonsa hallinnan. Sai tilanteen hallintaansa. Riskien hallinta. Pallonhallinta. Tiedonhallinta atk. Täydellinen englannin kielen hallinta.

Kun itse puhun painonhallinnasta haluaisin korostaa, että tarkoitan tämän sanan merkityksistä seuraavia: käsittelykykyä, taitoa ja osaamista. Kurilla ja itsehillinnällä on hyvin vähän tekemistä tässä asiassa. Joskus kyllä, mutta pidemmällä aikavälillä kysymys on oikeista valinnoista, joihin tarvitaan osaamista ja taitoa toimia oikein. Painonhallinnassa kyse on myös usein käsittelykyvystä. Kun esimerkiksi pysähdytään kiireessä kaupassa karkkihyllyn edessä pitää miettiä miksi minä haluan tätä, haluanko oikeasti tätä ja mitä sitten tapahtuu, jos en ostakaan tätä. Pitää valita lyhyen ja pitkän nautinnon välillä.  Pitää pystyä käsittelemään ne tunteet, mitä on syömällä turruttanut.

Meille uskotellaan, että voimme olla hallinnassa kaikista asioista. Näin ei suinkaan ole. Me voimme tehdä vain parhaamme ja uskoa ja toivoa, että se riittää haluamamme tuloksen saavuttamiseksi. Usein se riittääkin ja asiat on hyvin. Kun jotain yllättävää sitten tapahtuu, eikä esimerkiksi keho toimikaan niin kuin luulit sen toimivan, hallinnan korttitalo kaatuu aika helposti. Sen sijaan, että jää tuleen makaamaan siinä tilanteessa, tulisi olla armollinen: Tein kaiken mitä pystyin tällä hetkellä tekemään, se riittää. Tulisi olla ymmärtäväinen: Tämä ei onnistunut koska… Ja ennen kaikkea tulisi oppia itsestään ja kehostaan jotain uutta. Mitä paremmin tuntee kehonsa, sitä paremmin voi sitä hoitaa ja elää sen kanssa sulassa harmoniassa. Silloin oppii hallitsemaan viisaasti. Oppii taidon, mikä meillä kaikilla on, mutta joka on jo unohdettu. Oppii kuuntelemaan kehon viestejä. Tämä taitaa päteä muuhunkin elämään, mutta pysytään nyt vaan tässä kehossa. =)

Stressi

Stressin syntymiseen liittyy paljon odotuksia niin sisäisiä kuin ulkoisiakin. Ihminen, joka tekee paljon töitä, ei välttämättä ole kauhean stressaantunut. Mutta ihminen, joka tekee työtä arvojaan vastaan tai ilman mitään tyydytystä, on yleensä stressaantunut. Stressinhallinnassa tärkeintä on tietää miksi stressaa. Mikä sinussa synnyttää sen tunteen? On myös hyvä olla tietoinen stressin oireista, koska yllättävän monet ohittavat ne surutta ja pysähtyvät vasta silloin kun keho laittaa täydellisen stopin koko hommaan. On parempi kuunnella tässäkin kehon viestejä ajoissa kuin ajaa itsensä totaaliseen väsymystilaan.

Stressinhallinta liittyy ihan oleellisesti painon- ja syömisenhallintaan, koska stressaantuneet ihmiset ovat yleensä väsyneempiä ja sekavampia kuin ne harvat ei stressaantuneet. Silloin tehdään huonoja valintoja. Silloin myös hormonitasapaino on sekaisin ja keho toimii huonommin.

Valitettavasti stressinhallinta vaatii jatkuvaa opettelua. Sitä, ettei unohda mikä on hyväksi itselle ja missä omat rajat menee. Joskus tässä pitää luopua hallinnasta ja antaa asioiden mennä omalla painollaan. Miettiä mikä on pahinta mitä voi sattua. Suunnitella tai olla suunnittelematta. Ehkä miettiä myös sitä, milloin itse koit voivasi hyvin ja mitä teit silloin. Ennen kaikkea löytää itsestäsi ne tekijät, jotka antavat sinulle itsellesi avaimet stressittömämpään arkeen.

Odotukset

Tämä on tärkeä asia. Kun asetetaan omia tavoitteita on tärkeää tietää, että tehdäänkö ne koska itse haluat juuri sitä vai pitääkö sinun olla tietynlainen. Tavoitteita, varsinkaan painoon liittyviä, ei koskaan tulisi tehdä ulkoisten odotusten takia. Sisäisesti sinun pitää tietää miksi oikeasti haluat pudottaa painoa ja jos sen tiedät, niin olet jo aika pitkällä.

Sitten ne kaikki muut odotukset voivat tulla peliin mukaan ja sotkea tai pelastaa koko sopan. Useimmiten ne valitettavasti sotkevat sen. Odotuksia on monenlaisia. Usein ne liittyvät siihen miten kenenkin pitäisi elämänsä elää. Pitää olla rohkea ja muistaa, että vain SINÄ tiedät miten SINUN on hyvä elää. Ei se naapurin täti tiedä mikä tekee sinut onnelliseksi tai pomo tai ei edes välttämättä sinun puolisosi. Miten sinä haluat elää? Aina joudutaan tekemään jonkinlaisia kompromisseja, mutta silloin sinulla pitäisi olla kirkkaana mielessä oma prioriteettilistasi. Mistä olen valmis luopumaan ja mistä en missään nimessä? Minä en ole valmis luopumaan suklaasta, en ikinä… paitsi jos allergisoidun sille. Mutta luovun ilomielin irtokarkeista, leivoksista, kebabista ja hampurilaista, jos siis pitää valita suklaan ja niiden välillä.

Pointtina tässä kuitenkin se, että muiden odotuksilla sinua kohtaan ei ole merkitystä. Vain sillä on merkitystä, miten sinä pystyt elämään tasapainoista elämää ja että kaikki odotuksesi sinua itseäsi kohtaan ovat terveesti itsekkäitä.

Kehonkuuntelu

Keho on mielen temppeli. Koska me oikein sisäistämme tämän oikeasti? Keho kipuilee, kun mieli ei voi hyvin ja toisinpäin. Keholla on kaikki viisaus korjata itseään, mutta mieli taistelee vastaan. Kun johonkin sattuu, on se merkki siitä, ettei kaikki ole hyvin. Millaista kipu on kertoo siitä millainen vaurio on kyseessä. Kipu ei kuitenkaan ole kehon ainoa tie kertoa mitä se tarvitsee. Väsymys voi olla merkki siitä, että tarvitsee levätä, suolisto ei ole kunnossa tai olet tulossa kipeäksi. Jos jokin tuntuu vastenmieliseltä, sille on yleensä syynsä.

Tämä on ehkä näistä tämän päivän asioista se vaikein. Jo siksi, että noihin muihin tarvitaan tätä ja koska tämä on hyvin abstraktia ajatuksen tasolla, vaikka kaikki tietääkin, että silloin kun minusta tuntui siltä, tiesin, että minun olisi pitänyt lopettaa, mutta pakotin itseni vain jatkamaan… Ja kaikki tietävät mitä sitten tapahtui. Sairastui, väsyi, epäonnistui. Joskus ehkä hetkellisesti voitti jotain.

Uskaltakaa kuunnella omaa kehoanne. Jos väsyttää, menkää nukkumaan. Sen suosikkisarjan voi laittaa nauhalle… Olkaa uskollisia sille mitä se pyytää. Antakaa sille tilaa kehittyä ja se palkitsee teidät ihan varmasti. Esimerkiksi yksi joogan keskeisimmistä ajatuksista on se, ettei  kehoa saa pakottaa asanoihin vaan kehon pitää ikään kuin mennä niihin. Itse opin tämän kantapään kautta. Aluksi väänsin itseäni väkisin asanoihin enkä juuri kehittynyt. Kun sitten joskus opin rentoutumaan ja suorittamaan vähemmän huomasin, että keho alkoi taipua ja muutta joustavammaksi. Vaikka venytys ei tuntunut niin pahalta kuin silloin aluksi. Minä vain otin kyseiset asanat, hengitin ja annoin kehon mennä oikeaan asentoon. Vähemmän on joskus enemmän.

Vähän tuli nyt sillisalaattia. =) Toivottavasti pysyitte kärryillä! Tsemppiä kaikkiin projekteihin!

Pitää tehdä, eikä saa pelätä!

usi vuosi, uudet kujeet

Salit ovat taas pullollaan ihmisiä. Kaikilla on alkanut uusi elämä. Kauan se kestää? Suurin osa porukasta putoaa kelkasta pois maaliskuun loppuun menessä. Mietin itse monesti sitä, miksi näin käy. Tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat koko ajan laihdutuskuurilla tai ovat koko ajan aloittamassa uutta kuntokuuria. Ensimmäinen asia mikä tässä häiritsee on se, että kyse on kuurista. Ei elämääkään oteta kuureina. Ei kukaan tee lapsia kuureina. Ne ovat koko iän kestäviä projekteja. Voisiko laihduttamisen lopettaa ja aloittaa kokonaan uudenlaisen elämän? Sellaisen elämän, jossa asioita tehdään joka päivä oman hyvän olon eteen, eikä vain kuureina. Tällöin useasta pienestä asiasta tulee suuri virta, joka lopulta johtaa siihen kaivattuun tulokseen.

Pitää tehdä

Kukaan ei varmasti ole laihtunut, vain syömällä pitsaa ja makaamalla sohvalla. Moni on kyllä laihtunut esimerkiksi surun kohdatessa, jolloin syöminen on loppunut. Paino ei putoa, jos ruokavalinnat ovat huonoja. Tämä ei suurimmassa tapauksessa ihmisiä tarkoita mitään rankaa totaalikäännöstä karppaajaksi tai joksikin muuksi, vaan pelkkää laatuun panostamista. Ei voi olla niin vaikeaa. Pitää vain tehdä oikeita valintoja kaupassa ja kotona. Sama pätee liikkumiseen. Syke ei nouse sohvalla maatessa tai tietokoneella istuessa sellaisiin rajoihin mitä tarvitaan kunnon kohottamiseksi. Kunto kohoaa vain tekemällä. Liikunnan kanssa voi sitten miettiä (tästä olen kirjoittanut ennenkin) mikä on se MINUN oikea tapani liikkua. Jos lähdet kaverin kanssa spinningiin, joka kuulemma on niin kivaa ja itse inhoat sitä, voit olla varma, että homma kaatuu parissa viikossa. Älä luo itsellesi mahdollisuuksia epäonnistua. Valitse laji josta tykkäät. Valitse sellainen tapa liikkua, josta tykkäät. Kaiken ei tarvitse olla tehokasta ollakseen terveellistä ja laihduttavaa! Jos tiedät, että yksin et saa aikaiseksi mene ryhmään, ota PT tai lähde kaverin kanssa lenkille. Tekemään siitä siis!

Epäonnistumista ja rikkimenemistä ei pidä pelätä

Suurimmalla osalla ihmisistä on omat heikkoutensa. On ihan eriasia sitten miten niihin suhtautuu. Nouseeko ylös ja jatkaa vai heittääkö hanskat tiskiin. Lähes jokainen epäonnistuu laihduttamisessaan ainakin kerran. No mitä sitten? Voisiko sitä katsoa opetuskokemuksena? Tämä ei ainakaan sovi minulle. Tai voisiko mennä ihan vaan sinne peilin eteen seisomaan ja katsomaan, että mitä tulikaan tehtyä. Teinkö niin kuin itselleni lupasin? Teinkö niin kuin olin sopinut ohjaajani kanssa? Ja kaikista tärkeintä ei ole se, että myöntää ettei tehnyt niin kuin oli tarkoitus, vaan se, että kysyy itseltään miksi en tehnyt. Miksi en lähtenyt eilen salille? Olin väsynyt. Miksi olin väsynyt? En nukkunut kunnolla. No miksi et? Murehdin työasioita. Miksi? Koska meillä alkaa kova sesonki huomenna. Miksi tämä vaivaa sinua? Ja niin edelleen. Pääset kyllä sinne ongelman alkulähteelle, kun kysyt itseltäsi miksi tarpeeksi monta kertaa. Pitää vain kysyä ja kun ongelma on selvillä, pitää se ratkaista. Pitää jatkaa tekemistä, vaikka epäonnistuu ja vaikka elämä välillä kohtelee kaltoin. Epäonnistumista ja rikkimenemistä vahvistuu ja oppii uusia asioita itsestään. Selvisin tästäkin!

Vastauksia on monia

Vaikeaa tässä on se, että tarjontaa on niin paljon. Tietoa on niin paljon. Tärkeintä on muistaa, että tekee asioita itseään varten, ei ketään muuta. Kun tekee itselleen, niin se oma kehontieto on kaikista tärkeintä. Muistatko miltä tuntui kun oli oikeasti kevyt, pirteä ja hyvä olla? Pyri siihen. Vastauksia kuinka sinne päästään on yhtä monta kuin on ihmisiä täällä planeetaalla. Kuuntele ja tee niin kuin on hyväksi sinulle, mutta älä lopeta, jos meno käy vaikeaksi.

Arvoja? mitä minä oikeasti haluan?

Mä mietin pitkään mistä kirjoittaisin ja viime viikkokin jäi väliin tän miettimisen takia. No ehkä ei kannattaisi miettiä niin paljoa, vaan vain kirjoittaa. Olin viime viikolla messuilla kuuntelemassa ajanhallintaluentoa, joka olikin sitten enemmän mielenhallintaa kuin mitään muuta. Melko tuttua asiaa, mutta kivasti eri tavalla esitettynä. Siitä tulikin sitten mieleeni kirjoittaa tänne arvoista.

Painonhallintakursseillani olleet tietävät, että puhun näistä aika paljon ja jotkut yksilöasiakkaat jo hermostuvat, että taas se jauhaa tota. Mutta mutta sanon usein, että jos me kaikki oikeasti haluaisimme olla laihoja niin me olisimme. Miten niinkö? Jos oikeasti mietitään sitä mistä se johtuu, että terveys on rempallaan tai painoa on tullut, niin me palaamme aina saman asian äärelle. Mikä on sinulle tärkeää? Jossain vaiheessa voi ura olla ykkösenä. Joskus koulutus ja lähes kaikilla jossain vaiheessa perhe ja lapset. Terveyttä mietitään kyllä, mutta on tärkeämpää, että pöydässä on ruokaa ja lapset ehtii harrastuksiin ajoissa. Ei siinä kiireessä EHDI  syödä kunnolla saatikka liikkua. Mistä sitten johtuu, että toisilla on aikaa liikkua ja syödä hyvin. Mitä korkeammalla omalla arvoasteikollasi oma terveytesi on sitä enemmän näet vaivaa sen eteen. Vaivan näkeminen oman itsensä eteen on vähän kuin laittaisi rahaa pankkiin – joidenkin mielestä.

No mitä tehdä siis. Itseltä on hyvä kysyä säännöllisesti mitä minä oikeasta haluan elämältä? Onko oma elämäni sen näköinen kuin haluaisin sen olevan? Jos ei ole, niin kannattaa lähteä sitä korjaamaan pikku askelin oikeaan suuntaan. Jos omat arvot tukevat elämäntapamuutostasi, niin se sujuu leikiten. Painonpudotuksen kuuluukin olla helppoa. Silloin ei kuulu olla nälkä tai väsynyt. Päin vastoin. Kun kehon toimii ja tiedät tekeväsi oikeita asioita, joita omat arvosi tukevat, niin väsymys ja negatiivisuus häviää.

En ehkä osaa kirjoittaa tätä auki niin hyvin kuin haluisin, mutta koittakaa kestää. Halatkaa itseänne ja miettikää mitä voisitte tehdä unelmienne elämän eteen tänään. =)

Punnitsemisesta

Ohjeistan lähes kaikkia asiakkaitani ja ryhmäläisiä punnitsemaan itseänsä päivittäin, ainakin painonpudotuksen alussa. Miksi teen niin? Monet sanovat, että liika punnitseminen ahdistaa ja joissain tapauksissa näin onkin. Silloin ei tarvitse punnita. Suurin osa porukasta haluaa kuitenkin seurata omia tuloksiaan jollain tavalla. Paino ja vyötärönympärys sopivat tähän tarkoitukseen vallan mainiosti. Punnitseminen onkin siis vain yksi tapa seurata omaa etenemistään. Se ei  suinkaan ole mikään rangaistuskeino.

Minä näen punnitsemisen suurimman osan ajasta opetusvälineenä. Punnitseminen joka päivä kertoo milloin viikolla on ne korkeimmat painot ja milloin matalimmat. Painohan tekee aaltoliikettä. Niin että aallonharja on yleensä su-ma ja pohja ke-to. Se kertoo myös erilaisista painonvaihteluista ja siitä mitä kropassa tapahtuu. Esimerkiksi nesteen kertyminen vaikuttaa painoon merkittävästi ja usein tästä painonvaihtelusta ollaankin eniten huolissaa. Nestettä kerääviä juttuja on mm:

  • erilainen ruoka, kuin mihin olet tottunut
  • ruoka-allerguat / -yliherkkyydet
  • liian vähäinen veden juonti
  • liian suuri suolan tai sokerin saanti
  • liian vähäinen uni
  • stressi
  • vatsan toiminnalliset oireet
  • kuukautiset

Näitä on varmasti lisää vaikka kuinka paljon. Mutta kun nämä asiat oppii itsestään, häviää usein myös turha tuskailu sen kanssa, että paino on noussut yhdessä päivässä kilolla tai kahdella. Paino ei ole välttämättä noussut, vaan keho on voinut kerätä nestettä lukuisista eri syistä. Muistattehan? Aaltoliikettä.

Pari sanaa ahmimisesta ja muusta oudosta käyttäytymisestä

Ahmiminen, varsinkin herkkujen ahmiminen on monen ihmisen ongelma. Makeanhimostakin olen kuullut puhuttavan moneen otteeseen. Joku minun nimellänikin varustettu puhuu tästä asiasta jatkuvasti asiakkaidensa kanssa. Kun seuraaavat asiat on kunnossa:

Nukkuminen

Stressin hallinta

Ateriarytmi

Ruoan laatuasiat

Säännöllinen liikunta

niin silloin voisi ehkä miettiä mitä sen ahmimisen taustalla voisi olla. Makeanhimo tai ahmiminen voivat olla joko palkinto tai rangaistus. Kyllä vain! Usein kuvitellaan, että ruoka on palkinto, mutta se saattaakin olla rangaistus ‘luuseri olosta’, huonosti menneestä suunnitelmasta, toisten ihmisten pahoista sanoista tai jopa omasta onnistumisesta.

Palkinto on helpompi ymmärtää. Se on selkään taputus hyvin menneestä palaverista, myynnistä tai synttärijuhla. Rangaistuksen takana on paljon enemmän pohdittavaa. Miksi esimerkiksi onnistuminen pelottaa niin paljon, että siitä pitää rangaista ja näin sabotoida omaa edistystään. Mikä olisi pahinta mitä voisi tapahtua kun onnistut? Ehkä tulisit näkyväksi ja vakavasti otettavaksi. Miksi muiden ihmisten puheet tai teot aiheuttavat rangaistuksen sinulle, jos et itse ole tehnyt mitään väärin? Ehkä sillä toisella ihmisellä olikin vain huono päivä? Kaikki asiat eivät aina johdu itsestä… Miksi epäonnistumisesta pitää rangaista? Ehkä se olikin vain virhe mikä piti tehdä, jotta olisit parempi ihminen.

Kannattaa myös muistaa, että makeanhimo ja ahminen ovat usein tapoja. Tavat jaetaan yleensä kolmeen osaan: laukaiseva tekijä, tapa, palkinto. Laukaiseva tekijä voi olla esim. väsymys, huono työilmapiiri, nalkuttava puoliso, itsetunto-ongelmat. Tapa on tässä tilanteessa makean tai muiden herkkujen syöminen. Palkinto voi sitten olla mitä vain: hetkellinen ajatusten siirtyminen muualle käsillä olevasta ongelmasta, sosiaalinen tarve olla jonkun ihmisen kanssa, palkinto voi olla se rangaistus, täysi vatsa siis oikeasti mitä tahansa.

Kun nämä kolme asiaa ovat selvillä, voi minkä tahansa niistä muuttaa muuksi. Yksi kerrallaan tai kaikki yhtä aikaa. Helpompaa on toki muuttaa niitä yksi kerrallaan, joten kannattaa aloittaa siitä mikä tuntuu helpoimmalta.

Ja ei kun muutoksen tielle! =)