fbpx

Sabotage laulaa Chisu laulussaan ja se on myös monen mielessä kun lähdetään toteuttamaan painonhallinta- tai elämänmuutosprojektia. Ai siis mitä tarkoitan? Tiedättehän sen hetken kun tavoite alkaa toteutua, paino putoaa mukavasti tai muuten vaan suunnitelmat menee mukavasti kohti tavoitetta oli se mikä tahansa. Kaikki näyttää siis hyvältä, mutta sitten se suklaalevy hyppää kaupassa silmille… eikä vaan se suklaalevy vaan myös ne kebabit, hampurilaiset ja pitsat kutsuvat. Ja kun kerran aloittaa, ei pysty lopettamaan.

The fear of failure is never as great as the fear of succeeding. Joku viisas on joskus sanonut näin. Eli loppujen lopuksi kyse ei olekaan siitä, että saatat epäonnistua vaan siitä, että ehkä epäonnistumisesta onkin jo tullut niin sanotusti normitila: enhän mä koskaan ole ennenkään pystynyt pitämään painoa poissa. Tullaksesi voittajaksi sinun on uskallettava voittaa. On uskallettava kävellä loppuun asti tapahtui mitä tapahtui. On uskallettava muuttua. On uskallettava ottaa vastuu uudesta minästä, uudesta elämäntavasta, uudesta menestyksestä, kehuista ja ehkä myös siitä, että enää et voi valittaa, että olet ylipainoinen, koska oletkin se sinä, joka sinun on aina pitänyt olla. Kaikki eivät ehkä pidä muutoksestasi. Jotkut eivät edes huomaa. Ja lopulta ketään ei ehkä edes kiinnosta. On aivan sinun oma asiasi mitä painat. Näin on ”ylipainoisena”, ”alipainosena” ja ”normipainosena”, mitä ne sitten kenellekin edustavat. Ehkä et enää ”normipainoisena” saakaan niin paljon huomiota, koska et voi valittaa painostasi tai koska et voi enää mainostaa laihdutusprojektejasi. Ehkä myös se kuva peilissä ei ole sitä mitä odotit tai sitten et vain näe itseäsi sellaisena kuin muut näkee.

Vastuu on sinulla itselläsi. Pitää tehdä asioita, jotta pääsee tavoitteeseensa. Se voi tarkoittaa avun pyytämistä, asiantuntijoiden haastattelua ja kyseenalaistamista, opiskelemista, uudessa tavassa pysymistä, ystäville puhumista, personal trainerin palkkaamista, koko perheen ruokaremonttia, lukemista, uuden harrastuksen aloittamista… Kunhan et vain lopeta kesken kun tulee se hetki, että tekisi mieli sabotoida omaa kehitystään. Silloin soita tukihenkilöillesi tai päätä nyt syön tämän suklaalevyn ja huomenna jatkan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan tai tee uusia suunnitelmia, jotka saavat sinut innostumaan uudestaan, tai mene nukkumaan… mikä vain toimii sinulla. Koita tehdä asioista ja ympäristöstäsi sinulle itsellesi mahdollisimman helppo toteuttaa uutta elämääsi.

Sabotoinnin taustalla saattaa olla myös muita tekijöitä tai sitten ei:

(1. ) Riittämätön energian saanti… käytä apuvälineitä, että näet oletko syönyt riittävästi.

(2.) Vitamiinien ja/tai kivennäisaineden riittämätön saanti: mahdollisuuksien mukaan voit käydä verikokeissa toteamassa näiden pitoisuudet ja/tai voit ruokapäiväkirjan avulla selvittää mitä saat noin suurin piirtein päivittäin. Joistakin lisäravinteista ja superfoodeista voi olla apua tässä vaiheessa.

(3.) Riittämätön uni: väsyneenä ei jaksa keskittyä ja aivot huutavat energiaa, vaikka ne oikeasti tahtoisivat nukkua.

(4.) Stressi… hormonaaliset vaihtelut stressin seurauksena voivat vaikuttaa siihen mitä ruokia valitset tai kuinka hyvin vatsasi toimii.

(5.) Muut hormonaaliset vaihtelut esim kuukautiset tai vaihdevuodet voivat sotkea systeemiä ja mielialaa.

(6.) Lääkitykset ja sairaudet voivat vaikuttaa mielialaan, hormoneihin jne… tarkasta aina pakkausseloste ja konsultoi lääkärin kanssa.

(7.) Suoliston mikrobiflooran kunto… jotkin toiminnalliset ja imeytymis häiriöt voivat johtua mikrobiflooran huonosta kunnosta.

(8.) Mielensairaudet, mielen väsyminen…

(9:) Vanhat tavat voivat olla tiukassa. =)

Ihan nyt tässä joitakin vain mainitakseni. Tämä ei ehkä ole ihan kanttava lista ja muut asiantuntijat voivat olla eri mieltä. Toivoisin vain tämän herättävän joitain ajatuksia. Ajatuksia omasta elämänhallinnasta ainakin, jos ei muusta. Kunhan vain tiukan paikan tullen, että jätä leikkiä kesken.

Täysin purjein uusia tuulia kohti!