Avainsana-arkisto: elämäntapamuutos

Onnistutko paremmin yksin vai ryhmässä?

Laumaeläin

Biologisesti ihminen on laumaeläin. Laumassa on ollut turvallisempaa, lisääntyminen on ollut helpompaa ja ruoan saanti varmempaa. Olemme edelleen sitä. Vain poikkeusyksilöt pystyvät olemaan täysin yksin suurimman osa aikaa. Toisten lauma on hyvin pieni. Vain oma perhe kenties. Toisilla on suuri yhdyskunta, jossa kaikki ovat yhtä suurta perhettä. On varmasti persoonakysymys, kuinka suuren lauman ympärillesi rakennat. Joskus jossain tutkimuksessa oli jopa laskettu, kuinka monta ihmistä ihmisen elinpiiriin keskimäärin kuuluu. En muista lukua. Eikä se ole oleellista nyt. Oleellista on se, että olemme laumaeläimiä ja tarvitsemme muita ympärillemme voidaksemme hyvin.

Muutos

Omat laumamme ovat vain muuttuneet vuosien saatossa. Nykyään lauma voi olla kokonaan somessa tai jossain pelissä. Voi olla sekalaumoja virtuaalimaailmasta oikeasta maailmasta. Voi olla, että joku ylläpitää laumaansa vain puhumalla puhelimessa. On tärkeää tiedostaa, millaisen lauman on ympärilleen kerännyt ja miten sitä ylläpitää.

Yksilösuorittaja

Vaikka olemmekin laumaeläimiä, emme ehkä halua tehdä asioita toisten kanssa. Tällainen tyyppi juoksee maratoneja, hiihtää hiljaisissa metsissä tai nostaa rautaa salilla. Hän voi ottaa treeniohjelman netistä ja seurata sitä. Tai palkata PT-n tai valmentajan viemään omia tavoitteitaan eteenpäin. Haluaa tehdä itse ja yksin. Vaikka hän on tehdessään yleensä yksin tai ainakin näennäisesti yksin, hän saattaa jakaa asioita somessa tai muiden samanhenkisten kanssa. Hän saattaa kilpailla muiden kanssa saavutuksistaan.

Tällöin pitää ymmärtää, ettei ryhmässä vatvominen ole tämän tyypin juttu. Hänen täytyy saada yksilöllistä palautetta mahdollisimman paljon. Hänen täytyy antaa rauhassa tehdä omaa juttuaan. Ja kertoa sitten niistä kenelle itse haluaa.

Ryhmässä parhaimmillaan

Toiset taas haluavat puhua. Nähdä muidenkin tekevän. Ja ennen kaikkea haluavat jakaa kokemuksensa ja löytää kohtalotovereitaan. Nämä tyypit voivat parhaiten ryhmäliikunnassa, joukkuelajissa tai painonhallintakurssilla. He saavat virtaa muista ihmisistä ja siitä, että ollaan menossa samaan suuntaan. Samassa ojassa ollaan, mutta yhdessä ylös päästään. He ovat loistavia tiimipelaajia.

Näitä tyyppejä ei pidä jättää yksin salille tai käskeä sauvakävelylenkille. Jos haluaa heidän onnistuvan, on itsekin lähdettävä sauvomaan tai nostamaan rautaa. Koska loppujen lopuksi yhdessä olo on tärkeintä.

Kumpi sinä olet?

Voi olla, että joku jo huokaisi. Mä olen just tuollainen. Sori, nyt täytyy tuottaa pettymys. Kukaan ei ole koko aikaa vain yksilösuorittaja tai tiimipelaaja. Voi olla, että olet keskimääräisesti enemmän jompaakumpaa. Ja hyvä niin. Muista kuitenkin, että nämä asiat ovat tilannesidonnaisia. Voi olla, että painonhallinnassa sinulle sopii paremmin ryhmä, mutta liikunnassa haluatkin olla yksin. Tai voi olla, että lukitset itsesi varastoon tekemään betonitöitä, vaikka muuten olet oikea seurapiiriperhonen.

Mieti seuraavia kysymyksiä:

  • Missä tilanteissa haluat olla yksin?
  • Milloin haluat ympärillesi ihmisiä?
  • Mitä asioita haluat tehdä tiiminä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi?
  • Entä mitä asioita haluat tehdä yksin, mutta niin että olet kuitenkin ryhmän ympäröimänä?
  • Kenelle haluat jakaa saavutuksesi?
  • Mitkä some-kanavat sopivat sinun tarkoituksiisi?
  • Mihin yhteisöihin haluat kuulua?
  • Ketä tarvitset, että saat asiat aloitettua/tehtyä?

Kun olet miettinyt näitä, olet askeleen lähempänä sitä, että saat luotua itsellesi sellaisen ympäristön missä voit onnistua.

Lue lisää liikunnan osalta lajin valinnasta: https://www.pirteeks.fi/blogi/liikunnan-iloa/

Sinä riität!

Sinä olet tärkeä! Sinä riität!

Sinä riität!

Pitkästä aikaa olen taas palaamassa blogini ääreen. Vauvat ja vaikeat raskaudet ovat vieneet viime vuosina mehut enimmiltä jutuilta. Ja töitä on tehty oman jaksamisen ja vauvojen ehdoilla. Nyt minusta kuitenkin tuntuu, että on taas aika alkaa kirjoittaa. On paljon asioita mitä haluan sanoa ja mistä kirjoittaa. Tänään haluan kertoa sinulle sinun ja minun tärkeydestä ja riittävyydestä.

Lapsi on arvokas

Vanhemmuuden myötä lapsien merkitys elämässäni on korostunut ja tekee pahaa ajatella, että joku haluaisi satuttaa lasta. Olin aikaisemminkin tätä mieltä, mutta nyt se on vain vahvempi ja vahvempi. En usko, että ketään ‘normaali’ aikuinen haluaakaan satuttaa lapsia. Jokainen ymmärtää myös lapsen arvon, riittävyyden ja rakastettavuuden. Siksihän mainoksissakin lapsien kuvilla myydän jos vaikka mitä tuotetta. Lapsille halutaan antaa paljon ja heille halutaan olla hyviä. Jokainen lapsi on arvokas. Jokainen lapsi on tärkeä.

Jokainen on jonkun lapsi

Kun tätä katsoo hieman laajemmalta, niin jokainen on jonkun lapsi. Jokaisella on joku äiti ja isä. Jokainen on jollekin tärkeä, riittävä ja arvokas. Miksi me emme kohtele toisiamme sitten niin? Omien etujen tavoittelu, kiire, oma huono olo ja monet monet muut syyt johtavat siihen, että kohtelemme toisamme huonosti. Jos muistaisimme, että minä olen tärkeä, riittävä ja arvokas, niin olisi ehkä helpompaa nähdä, että toinenkin on tärkeä, riittävä ja arvokas.

Voisimmeko alkaa kohdella toisia huomaavaisesti ja arvokkaasti? Voisimmeko ymmärtää, että perustarpeemme ovat samat, vaikka ulkokuori ja kulttuuri voivat näyttää erilaiselta? Voisimmeko muistaa, että jokainen on jonkun lapsi? Jokainen on jollekin arvokas, riittävä ja tärkeä. Jos emme halua pahaa lapsille, niin miksi tekisimme sitä jollekin joka on jonkun lapsi.

Painonhallinnassa tämä liittyy siihen, että hyväksytään ihmiset sellaisena kuin he ovat. Pakottamalla emme saa ketään laihtumaan tai tervehtymään. Arvostelemalla toisen ulkonäköä saadaan aikaan vain pahaa mieltä ja traumoja. Niin laihuuden, lihavuuden kuin normaalin ulkomuodon arvostelu negatiivisesti ei ole hyvä teko. Jokainen on hyvä sellaisena kuin on. Jos itse haluaa laihduttaa tai parantaa omaa tervyden tilaa, sen pitää olla ihmisen oma päätös, joka kumpuaa omista  motiiveista. Silloin se porjekti voi kantaa lopun elämää. Syyllistämällä ei saada ketään toteuttamaan elämäntapamuutosta.

Jokainen on jonkun lapsi

Sinäkin olet jonkun lapsi

Sinäkin olet lapsi. Joku on tai on ollut joskus äitisi tai isäsi. Jos sinä olet lapsi, niin miksi kohtelet itseäsi niin huonosti. Haukut tyhmäksi tai läskiksi tai saamattomaksi tai miksi vaan. Teet epäkunnioittavia tekoja, jotka satuttavat itseäsi; kehoasi tai mieltäsi. Et ehkä pidä omista rajoistasi kiinni, vaan annat toisten tulla tontillesi. Teet ylitöitä, koska et osaa sanoa, nyt riittää. Palat loppuun, koska et osaa huolehtia itsestäsi.

Sinä olet lapsi. Oman itsesi vauva. Miten sinä kohtelisit vauvaa? Huolehtisit hänen nälästä. Pitäisit häntä sylissä kun itkettää tai väsyttää. Laittaisit hänet nukkumaan kun on sen aika. Silittelisit, pussaisilit, puhuisit pehmoisia, rakastaisit ehdoitta, kertoisit miten ihana hän on.

Milloin olet viimeksi rakastanut itseäsi ehdoitta? Kertonut, että sinä olet tosi hyvä tyyppi. Silittänyt kehoasi ja antanut sille riittävästi unta ja sopivasti ruokaa. Tai ymmärtänyt, että kaikkea ei voi eikä tarvitse osata. Että juuri sinä olet hyvä. Olet riittävä. Olet tärkeä. Olet rakastettu. Vasta kun alat ymmärtämään edes vähän, että sinullakin on merkitystä, voit muuttaa elämäsi sellaiseksi kuin haluat. Silloin olet unelmiesi elämän arvoinen. Silloin voit kasvaa ehyeksi.

 

Pienestä puutkin ponnistaaAloita tänään

  1. Tee itsellesi voimavarapuu. Varaa siihen paperia, kartonkia, kyniä, kuvia… mikä vaan tuntuu omalta. Juurin laita voimavarasi tai asiat, jotka saavat sinut jaksamaan. Runkoon tulee asiat, joissa olet hyvä. Lehtiin kuuluvat unelmat, jotka taivaisiin kurkottavat. Tee puustasi itsellesi hyvä. Laita se näkyvälle paikalle, josta näet sen päivittäin.
  2. Mene peilin eteen ja kerro itsellesi miten hyvä olet. Anna itsellesi anteeksi. Kerro mitä aioit tehdä itsesi rakastamiseksi. Jos et muuta osaa, niin sano suoraan itsellesi: Minä olen tärkeä. Minä riitän. Minä olen merkityksellinen. Minä olen rakastettu. Jos toistat tätä riittävän usein, se alkaa muokata ajatuksiasi eri suuntaan. Tähän ei tarvitse uskoa. Se tarvitsee vain tehdä. =)

 

Anu

 

 

Kestävyysvaje -painonhallinta ja elämä on kestävyysurheilua

Elämässä tulee hetkiä, jolloin tuntuu, ettei jaksa eikä huvita. Maailma vastustaa ja kohtalo puuttuu peliin. Voi olla luuseri olo ja syyllisyys siitä, ettei nyt olekaan tehnyt sitä kiitollisuusharjoitusta joka ilta niin  kuin ohjeistettiin. Silloin on käsillä kestävyysvaje.

Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, ettei harjoitusta ole vielä takana tarpeeksi, että lihakset ovat väsyneet. Itsekurin harjoittamisessakin puhutaan siitä, että sitä pitää harjoittaa ennen kuin siinä voi olla mestari. Varmasti jokainen itsepuolustuslajin harrastaja ymmärtää tämän tavalla tai toisella.

Kaikessa treenissä, painonhallinnassa ja elämässä tulee takapakkeja, jotka kuuluvat asiaan. Se miten niistä noustaan ylös on toinen asia. Esimerkiksi ne ihmiset, jotka suhtautuvat omaan mielialaansa ohimenevänä ilmiönä (erityisesti huonoihin fiiliksiin) masentuvat muita vähemmän. Suhtautuminen on siis yksi asia.

Listaan tähän muutaman vinkin, joiden avulla voit selättää kestävyysvajeesi ja nousta kestävyyden huipulle missä tahansa asiassa.

  1. Harjoittele säännöllisesti sekä oikeasti että mielikuvissa. Jokainen suklaapatukan ostamatta jättäminen voi olla yksi harjoitus tai aamupalan syöminen. Valitse itse mistä aloitat. Uudet tavat on kuin hampaiden pesu. Aina se ei ole kivaa,  mutta jälkeen päin keho kiittää.
  2. Kun kestävyysvaje, luuserius tai maailma yllättää kielteisesti, se tapahtuu vain tässä hetkessä. Huomenna asiat voi olla jo aivan toisin. Muista, että kyseessä on vain yksittäinen tapahtuma, joka menee ohitse. Opettele päästämään irti kielteisistä asioista sitten kun olet niissä tarpeeksi piehtaroinut.
  3. Tarkista onko suuntasi oikea. Joskus kun elämä on alkanut viedä sinua liikaa sivupoluille voi olla, että se näyttäytyy pahana olona tai huonona onnistumisprosenttina.
  4. Mieti mitä voit tästä oppia. Miksi toimit eritavalla kuin olit ajatellut? Miten olit toiminut aikaisemmin kun onnistuit tekemään jotain?
  5. Mitä sinun elämässäsi on jo hyvin? Mikä sinun tavoitteessasi on vain sinulle omaa? Miten se voisi olla vielä enemmän sinulle oma?
  6. Mitä sitten? Kysy itseltäsi mitä sitten? Eräässä itsehoito-opaassa keskitytään vain tähän kysymykseen. Siihen, että mitä sitten, jos sinusta nyt tuntuu tältä. Mitä sitten, jos mokasit? Mitä sitten, jos et tänään jaksa? Pointtina se, että mitä väliä on yhdellä väsähtämisellä, huonolla fiiliksellä tai epäonnistumisella. Mitä se merkitsee kokonaisuuden kannalta? Ei yleensä välttämättä mitään. Se on vain yksi mutka matkalla perille.

Parhaimmillaan takapakki tai kestävyysvaje auttaa sinua kirkastamaan omaa tavoitettasi tai unelmaasi. Silloin tiedät, että kaikesta huolimatta olet menossa sinne minne sinun pitääkin mennä. Usko itseesi, usko unelmiisi ja uskalla tavoitella niitä.

Anu

Kaikilla on oikeus hyvään kohteluun!

Joka vuosi käyn kymmeniä keskusteluja siitä, kuinka joku ylipainoinen ei ole saanut haluamaansa tai tarvitsemaansa hoitoa vaan heitä on kehotettu laihduttamaan ensin. Toivoisin ettei näitä keskusteluja tarvitsisi käydä. Se on masentavaa minulle, mutta ennen kaikkea todella turhauttavaa sille, joka kokee tätä huonoa kohtelua jatkuvasti.

Ensimmäinen asia! Jokaisella on oikeus hoitoon. 

Oli ihminen ylipainoinen tai ei, hänen kuuluu saada hoitoa, jos hänellä on joku hoitoa vaativa sairaus tai oire. Väsymystä ei voi kuitata pelkällä huonolla kunnolla tai ylipainolla. Kipuja ei voi ohittaa, koska se nyt vain on sinun päässäsi. Jos lääkäri ei tiedä mikä voisi olla vikana, ei voi vain antaa diagnoosia ärtyneestä suolesta, vaan pitää tutkia ja ehkä oppia siinä samassa jotain uutta omasta ammatistaan. Jos jollain on alkava diabetes tai jokin muu lääkitystä vaativa juttu, on ehkä fiksumpaa lääkitä ensin ja sitten vasta laihdutta. Ei toisin päin. Kun alla oleva sairaus saadaan hoitoon, on ihmisen helpompi tehdä elämäntapamuutosta, koska olo on jo parempi. Lääkitys voidaan purkaa myöhemmin, jos ja kun elämäntapamuutokset ovat tehneet tehtävänsä.

Toinen asia! Jokainen on arvokas.

Ihmisarvo on kai se sana mistä pitäisi puhua. Jokaisella on se ja se ei liity millään muotoa painoon. PISTE!

Kolmas asia! Huono kohtelu kertoo vain siitä ihmisestä, joka niin tekee.

Jos jollain on joku asennevamma ylipainoisia kohtaan, se on täysin hänen oma ongelmansa. Se ei tarkoita sitä, että vika on ylipainoisessa. Sitä ei tarvitse sietää. Myös hoitohenkilökunnalle voi tälläisessä tapauksessa sanoa suorat sanat, jos uskaltaa. Jokainen ihminen ansaitsee tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.

Viimeiseksi… kaikki eivät kohtele ylipainoisia huonosti.

Vaikka nyt paasaankin tästä asiasta, niin on olemassa myös niitä lääkäreitä, sairaanhoitajia, personal trainereita jne, jotka ottavat ihmiset ihmisinä, kohtelevat kaikkia tasapuolisesti ja hyvin.  Koitetaan levittää tätä sanomaa kaikille. Kohdellaan ihmisiä hyvin. Kaikkia ihmisiä. Jos emme ole varmoja, kuunnellaan ensin ennen kuin tuomitaan. Yritetään ymmärtää ja yritetään yhdessä löytää ratkaisuja ongelmiin oli ne henkilökohtaisia tai maailmanlaajuisia.

 

Näillä mennään! Hippinä peace and love!

Anu

Ylämäki, alamäki, ylämäki, alamäki…

Sellaista elämä on. Ylä- ja alamäkeä. Ylämäkeen mentäessä ponnistellaan ja huipulla tuulee. Alaspäin saattaa pudota hetkessä, mutta kuten kiinalaisessa sananlaskussa sanotaan, sillä ei ole väliä kuinka monta kertaa kaatuu vaan sillä kuinka monta kertaa nousee takaisin ylös.

Jojolaihdutus on yhtä ylä-ja alamäkeä. Painonhallinnassa on tarkoitus tasoittaa näitä huippuja ja syvänteitä. Siinä ei haeta bikinifitness kuntoa vaan omaa hyvää painoa, jossa itse viihtyy ja jossa on helppo pysyä sekä sitä missä veriarvot näyttävät hyvältä. Joskus tavoitteena voi aluksi  olla painonnousun pysähtyminen ja uusien elämäntapojen oppiminen eli niiden alamäkien poistaminen kuvioista. Tutkimuksen ja kokemuksen perusteella tiedetään, että tällä hetkellä suurin osa painonpudottajista lihoo takaisin lähtöpainoonsa ja vähän sen yli.

Näin sen ei kuitenkaan tarvitse olla. Tarvitsemme yksilöllistä ymmärrystä painon nousun syistä ja sekä  miten ne hoidetaan kenenkin kanssa. Lisäksi täytyy olla syvä tajunnan laajentuminen siinä, että hoito on lopun elämän projekti, kuten missä tahansa kroonisessa sairaudessa.

Keinoja on monia. Minä tarjoan yksilöllistä ruokavaliosuunnittelua, jonka tueksi luodaan yksilöllinen liikuntasuunnitelma, huolehditaan unen ja stressin hallinnasta sekä käytetään ratkaisukeskeistä psykologiaa ja NLP:tä muutosten saattamiseen loppuun asti. Jokainen projekti suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Tämä on minun toimintatapani.

Kannattaa kuitenkin olla kriittinen ja varmistua siitä mikä on sinun tapasi. Kaikille ei sovi sama valmentaja tai samat opit. Jokaiselle löytyy varmasti oma tapansa hyvään painonhallintaan. Pitää jaksaa vain etsiä oikeaa ihmistä tuekseen.

Tehdään uudenlainen lupaus ensivuodeksi. Painonpudotuksen sijaan, lopetetaan laihduttaminen ja päätetään myös, että paino ei enää nouse. Haetaan myös omaa oikeanlaista tapaa elää sovussa oman kehon ja mielen kanssa, sitä kautta myös paino tulee asettumaan omaan hyväänm painoon, vaikkakin se saattaa tapahtua hitaasti niin se tapahtuu kyllä.

Hyvää joulun odotusta!

Anu

Keskeneräisyyttä ja soijajäätelöä.

Tämän kevään aikana minulle on tullut hyvin selväksi kaiken keskeneräisyys. Oman elämäni, yritykseni, treenini ja jopa oman ruokavalioni keskeneräisyys. Kaikki muuttuu ajan mukana ja sen mukaan mitä tiedän tai opin. Joskus ei jaksaminen riitä kaikkeen tai tapahtuu sellaisia asioita, joita ei voi itse hallita. On osattava luovia eteenpäin muuttuivat asiat kuinka paljon tahansa tai pelkäsinpä kontrollin menettämistä miten hulluna tahansa. Ja lopulta elämä kantaa kuitenkin.

Tämän keskeneräisyyden äärellä olen huomannut sen, miten muillakin, lähinnä nyt niillä asiakkailla, joiden kanssa olen enemmän tekemisissä, on myös paljon keskeneräisyyttä elämässään. Toiset koittavat hallita sitä vähentämällä syömistä tai syömällä enemmän. Toisilla hallintaa haetaan mielipuolisella liikunnalla tai töiden tekemisellä. Tunnustan, minäkin sorrun näihin joskus sen sijaan, että pysähtyisin asioiden edessä ja antaisin kaikelle aikaa tapahtua. Tai olisin kauhean armollinen itselleni. Usein katselen asiakkaitani hellyydellä ja toivon, että he ymmärtäisivät olla itsekin helliä ja armollisia itseään kohtaan ja toisaalta koitan sitä heille myös opettaa. Ja minä uskon teihin. Minä uskon, että pääsette mihin vaan kun oikeasti sitä tahdotte.

Elämäntapamuutokset ovat suuria muutoksia, jolloin onnistumista voidaan mitata myös sillä kuinka hyvin kestää keskeneräisyyttä. Esimerkiksi sillä, että on ajatellut ruoasta ihan hassusti ja palaa siihen samaan malliin kerta toisensa jälkeen. Se voi olla tuskattuttavaa, että enkö mä ikinä opi näitä asioita. Automaattisten ajatusten muuttaminen kuitenkin vie aikaa ja vaatii toistoa. Joskus prosessin kestäessä tulee ahdistus, koska maali on vielä kaukana tai sitten se on tuskaisen lähellä, mutta silti mukamas niin saavuttamattomissa. Keskeneräisyydestä tulee stressiä. Ja jos se stressaa, niin silloin se myös haittaa painonpudotusprojektia tai huippukuntoon pääsyä.

Kaikessa tässä onkin kai kysymys siitä, että jatkaa valitsemallaan tiellä. Pysyy päätöksissään ja toteuttaa suunnitelmaansa, vaikka kuinka siitä välillä lipsuisi. Tekisi niitä tekoja, joita tietää tarvitsevansa päästäkseen tavoitteeseensa, vaikka ne eivät aina heti toisikaan toivottua tulosta. Ja kun heikkona hetkenä sortuu tai väsyy, ottaa aikalisän. Tarkistelee saavutuksiaan ja tavoitteitaan, kiittää itseään jo saavutetuista välitavoitteista ja näkee mitä hyvää omassa elämässä jo on ja jatkaa seuraavana päivänä siitä mihin oli jäänyt.

Elämäntapamuutos ruokavalion osalta ulottuu koko elämään.

Viime viikot ovat olleet ohjausmielessä vähintäänkin mielenkiintoisia. Mitään uutta ei sinänsä ole tapahtunut, mutta tietyt asiat ovat korostuneet enemmän kuin yleensä.  Nämä esille nousseet asiat ovat liittyneet pääasiassa muutokseen ja siihen kuinka muut ihmiset ottavat ne.

Ruokaa ei voi ottaa yhtenä palikkana pois elämästä

Ruoka on sellainen asia, että sitä ei voi ottaa erilleen koko muusta elämästä. Syömiseen tehtävät muutokset vaikuttavat aina muuhunkin elämään ja toisinpäin. Usein lihomisen tai tyytymättömyyden takana on muutakin kuin vain huonot ruokailutottumukset tai vähintäänkin ne huonot ruokailutottumukset johtuvat jostain. Pysyvään muutokseen tähdätessä pitää löytää ne tavat ja ajatusmallit, jotka vaikuttavat omiin ruokailutottumuksiin. Kun ne on löydetty, voidaan joutua muuttamaan paljon enemmän kuin vain syöminen. Joskus joudutaan opettelemaan pois kiltteydestä, negatiivisesta ajattelusta tai vaikka vaan arvostamaan omaa kehoa eritavalla. Nämä muutokset näkyvät myös ulospäin ystäville, perheelle ja työkavereille. Joskus aiheutuu konflikteja ja joskus asiat vaan soljuvat omalla painollaan.

Parisuhde kärsii yleensä eniten

Kun ihminen muuttuu tai muuttaa itseään, se vaikuttaa auttamattomasti parisuhteeseen. Joskus joku on tyytynyt omaan elämäntilanteeseensa pitkän aikaa ja ajatellut ettei se siitä miksikään muutu. Laihduttamisen ja painonhallinnan myötä voi löytyä se uusi usko siihen, että voi itse vaikuttaa asioihin ja silloin voi parisuhde olla kovilla. Toinen ei ole tottunut vaatimuksiin ja toinen ei jaksa toisen vetämättömyyttä. Syitä konflikteihin kotona voi olla monia. Joskus toisen itseänäistyminen on kova paikka, kun taas toisinaan toisen viehättävyys katoaa muutoksen myötä. Kannattaa huomioida tämä jo oman polkunsa alussa ja kannustaa puolisoaan mukaan projektiin. Yhdessä tekeminen tuo parempia tuloksia ja se vahvistaa suhdetta, kun taas pahimmillaan muutos voi johtaa eroon. On myös hyvä miettiä mitä kaikkea on valmis uhraamaan kauneden alttarille. Joskus voi joutua hidastamaan omaa muutostaan, koska se ei tee hyvää perheelle. Jos ja kun pahin on jo tapahtunut ja ollaan jo tukkanuottasilla, niin silloin viimeistään kannattaa hakeutua parisuhdeterapeutin puheille.

Mieti mikä kaikki tulee muuttumaan

Kun siis harkitset elämäntapamuutosta, niin mieti mikä kaikki tulee sinun muuttumisesi myötä muuttumaan. Jos et osaa ajatella niin pitkälle, kysy joltain, joka on jo käynyt prosessin läpi. Kysy itseltäsi mitä voit tehdä, jotta asiat eivät käänny päälaelleen ja tee läheisille selväksi projektisi tarkoitus sekä se , että heidän tuellaan tai osallistumisellaan on suuri merkitys onnistumisellesi. Jos olet jo tehnyt muutoksen ja se on aiheuttanut ongelmia parisuhteessasi, niin sitten on aika hoitaa sitä.