Epäonnistumisesta ja yrittämisestä

Asiakas kysyi tänään missä asioissa saa epäonnistua. Menin hetkeksi hiljaiseksi. Mitä sinä olisit vastannut tähän? Minusta missä vaan saa epäonnistua. Joskus pitää epäonnistua, jotta voi onnistua tai oikeasti oppia jotain.

Epäonnistuminen ei tarkoita häviötä tai maailman loppua. Se tarkoittaa vaan sitä, että asiat eivät sujuneet suunnitelman mukaan. Mitä sitten? Silloin pitää yrittää uudestaan. Nousta ylös ja jatkaa. Jos itse tietää, ettei ekalla kerralla tehnyt niin hyvin kuin olisi voinut, niin silloin voi vaan parantaa. Jos teki niin hyvin kuin voi ja silti epäonnistui, niin silloin pitää yrittää uudestaan jollain toisella tavalla. Silloin ainakin tietää, että se ei sopinut minulle.

Olen itse epäonnistunut hyvinkin rankasti ensimmäisessä kisadieetissäni. Kroppa meni niin jumiin, että sitä selviteltiin puolisen vuotta. Mutta se ei ollut mitään siihen verrattuna kuinka pahasti pää meni jumiin. Sen selvittäminen kesti neljä vuotta. Onneksi en antanut periksi vaan nousin kuitenkin lavalle seitsemän vuoden kisoihin tähtäävän treenin jälkeen. En ehkä ihan siinä kunnossa kuin olisin halunnut, mutta nousin kumminkin. Periksi ei anneta.

Minusta epäonnistuminen ei ole mikään häpeä tai huono asia. Se on kasvun paikka. Se ettei yritä, se on sitten jotain ihan muuta. Jos ei yritä, ei voi valittaa ettei pääse perille tai ettei saavuta tavoitteitaan.

Mitä me siis teemme? Me laskemme vain ne kerrat kuin olemme nousseet ylös ja niitä pitää aina olla yksi enemmän kuin kaatumisia. Tsemppiä treeneihin ja painonhallintaan!